RADIANCE — pohjoisia kertomuksia maailman todellisesta historiasta
Sampo
RADIANCE-sarjan ensimmäinen kirja. Pohjoinen kertomus esineestä, joka osoittautuu enemmän kuin esineeksi: runsaudesta, omistamisesta, osallisuudesta ja rauhasta maailmassa, jossa myyttiä ei ole vielä erotettu työstä, kylmästä, kodista ja tulesta.
Emme kerro Kalevalaa uudelleen. Näytämme maailman, josta sellaiset kertomukset saattoivat syntyä.
Kirjasta
runsaus ilman omistajan harhaa
Sampo alkaa kysymyksestä, joka näyttää taloudelliselta ja päätyy ontologiseksi: mitä ihminen oikeastaan haluaa omistaa, kun hän haluaa runsauden lähteen?
Kirjassa leipä, maa, puu, vesi, metsä ja talo eivät ole symboleja, jotka liimataan tarinan päälle. Ne ovat tapa, jolla maailma puhuu ihmiselle ennen käsitettä. Runsaus ei ole varasto, jonka voi sulkea oven taakse, vaan suhde siihen, mikä tuottaa elämää yhdessä ihmisen kanssa.
Kun ihminen yrittää tehdä tästä suhteesta omaisuutta, hän voi saada esineen — ja kadottaa toimivan yhteyden.
Valittu katkelma
Luku 3 — Leipä
Aamulla leipä makasi pöydällä niin kuin yöllä ei olisi tapahtunut mitään.
Se oli melkein röyhkeää.
Sofia jäi keittiön ovelle ja katseli leipää hetken astumatta sisään. Talo oli jo herännyt, vaikka kukaan ei ollut julistanut herätystä. Portaat narahtelivat, putkissa virtasi vesi, jossain suljettiin ovi liian lujaa. Yö oli mennyt, mutta se ei ollut siivonnut jälkiään.
Pöydällä oli tumma kuori, eilisen veitsen viilto ja muutama muru. Vieressä voita, suolaa, marjoja ja paistettuja sieniä, jotka tuoksuivat metsältä niin suoraan, kuin metsä ei olisi suostunut jäämään ulos.
Kaikki oli tavallista.
Juuri siksi Sofia ei pystynyt heti tulemaan lähemmäs.
Peukalon kynnen alla oli vielä ohut tumma viiva multaa. Hän olisi voinut harjata sen pois. Hän ei tehnyt sitä — ei kunnioituksesta eikä mystisestä kauhusta. Hän ei vain vielä tiennyt, halusiko poistaa todisteen vai säilyttää mahdollisuuden epäillä, että se todella oli todiste.
“Huomenta”, Eve sanoi hänen takanaan.
Sofia säpsähti.
“Käveletkö aina noin äänettömästi?”
“Vain silloin, kun joku seisoo keittiön ovella ja kuulustelee leipää.”
Taiteellisen tutkimuksen kehys
osallisuus ennen omistamista
Sampo ei yritä ratkaista Kalevalan Sampoa historialliseksi esineeksi. Se tekee päinvastoin: palauttaa kysymyksen kokemukseen, jossa “tuottava ihme” saattoi olla ymmärrettävä tapa puhua maan, työn, rytmin, vaihdon ja yhteisön keskinäisestä suhteesta.
Kirjan kysymys ei ole “mikä Sampo oli?” vaan “miksi ihminen yhä yrittää omistaa sen?”
Julkaisutilanne
englanninkielinen versio ensisijaisena
Suomenkielinen sivu on teoksen transkreaatioversio. Kansi ja mahdolliset osto- tai lukulinkit pidetään englanninkielisen laitoksen mukaisina siihen asti, kunnes erillinen suomalainen laitos on olemassa.
— mark of presence