Tukiajatus 0010
Likainen kuppi
Ympyrää juokseminen ei pese kuppia. Se vaihtaa vain juoksijan.
Merkitys
Satuasetelma näyttää tavallisen inhimillisen tempun: liike sekoitetaan ratkaisuun. Paikka, rooli ja selitys vaihtuvat, mutta omaa kuppia ei vieläkään pestä.
Koko teksti
Alice istui pöydän reunalla ja katsoi, kuinka Hullu Hatuntekijä täytti jälleen kupin, vaikka kukaan ei ollut juonut edellistäkään loppuun.
“Miksi te vaihdatte jatkuvasti paikkaa?” Alice kysyi. “Teehän on samaa.”
“Likainen kuppi”, Hatuntekijä selitti arvokkaasti.
“Mutta te vain juoksette omaa kuppianne karkuun ympyrää.”
“Juuri niin”, Hatuntekijä sanoi. “Sitä kutsutaan elämäksi.”
Maaliskuun jänis nauroi niin että kaatoi maitokannun. Hiiri ei herännyt.
Alice mietti.
“Jos vaihdatte paikkaa tarpeeksi kauan, palaatte lopulta omaan kuppiinne. Ja se on yhä likainen.”
“Tietenkin”, Hatuntekijä sanoi. “Mutta siihen mennessä me olemme jo toisia ihmisiä.”
Alice avasi suunsa. Sulki sen. Avasi uudelleen.
“Se ei ratkaise kupin ongelmaa.”
“Ei”, Hatuntekijä myönsi iloisesti. “Mutta se ratkaisee meidän ongelmamme.”
“Jos minä vaihdan paikkaa”, Alice kysyi varovasti, “muutunko minäkin?”
Hatuntekijä hymyili.
“Et heti. Ensin lakkaat vain olemasta se, joka jäi.”
Alice vaikeni pitkäksi aikaa.
“Tuo on väärin.”
“Tietenkin”, Hatuntekijä nyökkäsi. “Mutta erinomaisen kätevää.”
Alice katsoi vielä kerran kuppiaan. Tee oli kylmää. Viereinen tuoli oli tyhjä.
Alice siirtyi toiselle paikalle.
Miksi tämä valittiin
Tässä absurdius tekee välttelystä näkyvän. Ihminen voi vaihtaa sijaintia monta kertaa kohtaamatta koskaan sitä, mikä todella tarvitsee huomiota.
Tutkimushuomio
Kyse on vapaasta tekijän tulkinnasta Alice in Wonderland -teekutsumotiivista. Absurdismi ei ole koriste vaan menetelmä: hölynpöly paljastaa hyvin arkisen logiikan — liikkua pois ratkaisemisen sijasta ja kutsua sitä elämäksi.
— mark of presence