Tukiajatus 0013
Ongelma menettää kruununsa
Ongelma ei ole kadonnut. Mutta sen draama on.
Ajatus
Hyväksyminen ei ole kaunis hengellinen asento vaan ongelman valheellisen kuninkaallisen aseman purkamista. Tilanne voi jäädä ennalleen, mutta ihminen lakkaa ruokkimasta sitä sisäisellä hysterialla.
Koko teksti
Ainutlaatuinen menetelmä todellisuuden hyväksymiseen sellaisena kuin se on, nimeltään ”No mitä sitten?”, auttaa selviytymään omin voimin kaikkein hankalimmistakin ongelmista.
Menetelmä on yksinkertainen ja helppo käyttää. Se ei vaadi erityistä joogamattoa, suitsukkeita, verkkovalmennuksen tilausta eikä kolmen päivän retriittiä vuoristossa sellaisten ihmisten seurassa, jotka lausuvat sanan ”energia” aivan liian itsevarmasti.
Siis asiaan.
Onko sinulla ongelma?
Oletko yrittänyt ratkaista sen onnistumatta?
Oletko yrittänyt monta kertaa?
Oletko yrittänyt kerran?
Et ole yrittänyt lainkaan mutta olet jo valmiiksi uupunut?
Erinomaista.
Menetelmä sopii juuri sinulle.
1. Istu mukavasti.
2. Sano ongelmasi ääneen, niin että varmasti kuulet sen.
Esimerkiksi:
”Kukaan ei ymmärrä minua.”
”Pilasin taas kaiken.”
”Maailma on epäoikeudenmukainen.”
”Minulla ei ole voimia.”
”En tiedä, mitä tehdä.”
”Kaikki ympärilläni ovat jotenkin vääriä, ja minä tietenkin jouduin heidän joukkoonsa aivan sattumalta.”
3. Esitä itsellesi ensimmäinen tarkistuskysymys:
”No mitä sitten?”
4. Vastaa rehellisesti.
5. Esitä toinen tarkistuskysymys:
”No mitä sitten?”
6. Vastaa taas rehellisesti.
7. Toista tätä, kunnes sisältäsi kuuluu väsynyt mutta valaistunut vastaus:
”Ei sitten mitään.”
Juuri tässä alkaa hyväksyminen.
Ei siksi, että ongelma olisi kadonnut taikaiskusta.
Ei siksi, että maailma olisi kiireesti korjannut itsensä, pyytänyt anteeksi ja lähettänyt korvauksen.
Ei siksi, että sinusta olisi tullut pyhimys, jonka kasvot muistuttavat kynttilämainosta.
Vaan siksi, että lakkasit lopultakin ruokkimasta ongelmaa omalla hysteriallasi.
Ongelma saattaa jäädä.
Mutta sen kruunu putosi.
Se ei enää ole sisäisen valtakuntasi kuningatar.
Ei ahdistuksesi ylipappi.
Ei valituskirjasi päätoimittaja.
Se vain on olemassa.
Ja kun se vain on olemassa, sille voi jo tehdä jotakin.
Tai olla tekemättä.
Ja silti elää.
Onnittelen.
Ongelma ei ole kadonnut.
Mutta sen mahtipontisuus on.
Ja sehän, ystäväni, on jo melkein voitto...
Miksi tämä valittiin
Tämä ajatus näyttää kevyessä muodossa yhden Ashraellenin keskeisistä mekanismeista: eron faktan ja sen draamapuvun välillä, jonka mieli pukee faktan päälle.
Tutkimushuomio
Huumori ei poista kipua eikä ratkaise tehtävää puolestasi. Se vain riisuu ongelmalta väärän monarkin aseman.
— mark of presence