Rauhallisuus on hämmästyttävä mystinen tila.
Siinä ihminen kykenee täysin käsittämättömiin tekoihin.
Esimerkiksi olemaan hötkyilemättä.
Olemaan pelastamatta sitä, mikä ei vielä huku. Selittämättä sitä, mistä kukaan ei kysynyt. Todistamatta oikeassaoloaan ihmiselle, joka ei tullut kuuntelemaan vaan voittamaan. Olemaan tarttumatta todellisuutta kauluksesta ja huutamatta: “Selitä nyt heti mitä täällä tapahtuu!”
Rauhallinen ihminen osaa odottaa.
Ei heikkoudesta.
Ei välinpitämättömyydestä.
Ei siksi, ettei häntä kiinnostaisi.
Vaan koska hän näkee, ettei jokaista tapahtumaa tarvitse heti työntää kohti haluttua lopputulosta.
Joskus elämä vasta avaa tapahtuman kangasta.
Joskus merkitys ei ole vielä ilmestynyt.
Joskus ennenaikainen toiminta on vain hyvin naamioitunutta paniikkia.
Ja silloin alkaa lähes mahdoton.
Ihminen on hiljaa.
Katsoo.
Hengittää.
Odottaa, että tapahtumat kehittyvät.
Toisin sanoen: todistaa.
Todistaja ei ole se, joka ei tee mitään.
Todistaja ei estä totuutta tulemasta näkyväksi ennen aikojaan.
